Ohjauksesta työorganisaatioissa on käytetty mm. englanninkielisiä käsitteitä personnel counselling, guidance at the workplace sekä workplace counselling, joka voidaan suomentaa työpaikkaohjaukseksi. Suomessa työpaikkaohjaus -käsitettä on käytetty erityisesti koulutuksiin liittyvien työssäoppimisjaksojen ohjaamisesta. Marjatta Vanhalakka-Ruoho korostaa työtä elämänkokonaisuuden osana ottamalla käyttöön laajemman työelämäohjauksen käsitteen. Hänen määritelmänsä työelämäohjaukselle on:

”Työelämäohjaus on yksilöiden ja yhteisöjen toimijuuden, toimintakykyisyyden ja osallisuuden tukemista työn, suhteiden ja perustehtävän kontekstissa.” (Vanhalakka-Ruoho 2005, s. 41.)

Työelämäohjauksessa pyritään huomioimaan työntekijän elämänkokonaisuus ja tukemaan yksilön toimijuutta ja toimintakykyisyyttä. Työelämäohjauksessa lähtökohtana on, että ihmiset ovat organisaatioiden ja yritysten tärkeimpiä voimavaroja, päämääriä sinänsä, eivät välineitä. Työntekijällä on oma elämä elettävänään, ja siihen kuuluvat niin perhe ja ihmissuhteet, koulutus ja työ kuin terveys ja henkisyyskin. Työorganisaatioilla on puolestaan omat tavoitteensa, strategiansa, arvonsa ja muutospaineensa. Työelämäohjauksessa yksilöllisen, sosiaalisen ja organisatorisen suhteet tulevat tarkastelujen polttopisteeseen.

Työelämäohjaus paikantuu organisaation toimintana monelle alueelle. Näitä alueita voivat olla mm. työnohjaus, henkilöstökoulutus, työuraohjaus, johtaminen, kehittämistoiminta, työterveystoiminta sekä mentorointi ja kollegiaalinen yhteistyö.